Usein kysyttyä

Jäikö mieltäsi askarruttamaan jokin asia? Löytyisikö vastaus täältä?

Tästä osiosta löydät usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia. Valitse ensin oikea aihealue ja katso, löydätkö vastauksen kysymykseesi. Mikäli jokin asia jää askarruttamaan, ota rohkeasti yhteyttä!

Tiivisteiden käytössä on vaihtelevuutta. Osa suunnittelijoista haluaa tiivisteitä käytettävän aina ja osa vain vaativissa kohteissa. Vaativia kohteita ovat esim. pohjavesialueet, pohjaveden alapuoliset asennukset, rakennusten alitukset jne.

Jita toimittaa putkiin tiivisteet erikseen. Olemme päätyneet tähän ratkaisuun, koska useissa tapauksissa tiivisteet otetaan pois työmaalla ja ne menevät hukkaan. Ajatuksen voi kääntää myös niin päin, että vedellä on mahdollisuus päästä putkeen tiivisteettömän liitoksen kohdalta. Tosiasiassa liitokset liettyvät tiiviiksi ajan kanssa. Tiivisteiden kustannusvaikutus ei ole kovin suuri poislukien suuremmat putkihalkaisijat, joissa tiivisteet ovat isoja ja myös asentaminen on työlästä. Salaojaputkien yhteydessä tiivisteitä ei käytetä, koska putki on muutoinkin rei’itetty koko matkalta.

Auringon UV-säteily vanhentaa putkea. Nyrkkisääntö on, että kaksi vuotta vanhat putket tulee tarkastaa ennen asennusta. Täysin haalistuneen putken käyttöä tulee välttää tai asentaa se paikkaan, jossa sen rikkoutuminen ei aiheuta vaaraa. Käyttökelvottomat ja vanhentuneet putket voi viedä esim. jäteasemalle tai muovin kierrätykseen.

Putkien tarkat asennusohjeet löydät täältä.

Vaadittuun asennussyvyyteen vaikuttavat monet eri tekijät, kuten asennuspaikan olosuhteet, ympärystäyttöihin käytettävissä oleva maa-aines jne. Pääsääntöisesti voidaan kuitenkin sanoa, että asennussyvyys on paikasta riippuen välillä 0,4-6,0 m. Asennussyvyys tulee olla minimissään 0,4 m tai putken halkaisijan verran. Syvemmissä asennuksissa tulee huomioida maan paineen vaikutus putkelle. Lujuusluokan valinta SN4- ja SN8-lujuuden (kaapelinsuojissa myös SN16) välillä on tärkeää tehdä olosuhteiden mukaan. Putkien tarkat asennusohjeet löydät täältä.

Salaojaputken tehtävä on kuivattaa sitä ympäröivää maaperää ja siksi sen seinämä on varustettu rei’ityksellä. Sadevesiputken seinämä taas on umpinainen ja sen tehtävä on siirtää vettä paikasta toiseen viettoputkena. Joissain tapauksissa salaojarei’ityksellä varustetusta putkesta käytetään myös nimitystä ”yhdistelmäputki”. Tällä tarkoitetaan putkea, jossa on rei’itys putken kuvitellun keskiviivan yläpuolella (esim. kolme riviä reikiä) ja alapuoli on umpinainen. Tämä on yleistä suuremmissa putkihalkaisijoissa. Salaojarei’ityksellä varustettuja putkia valmistetaan kokoluokassa 110-450 mm ja sadevesiputkia 110-1360 mm (ulkohalkaisijat).

Tähän vaikuttavat eniten olosuhteet, joissa putki on asennettuna. Putken asennussyvyys ja yläpuolinen eristys vaikuttavat eniten putken pysymiseen sulana. Salaojaputkien asennus tapahtuu yleisesti niin syvään ja eristyksen alle, että nämä tekijät jo estävät jäätymisen.

Putken sulana pysymiseen vaikuttaa myös asennuspaikan käyttö talvella; jos kohdassa kuljetaan tai lumi luodaan pois putken päällä olevalta alueelta, tämä vaikuttaa heikentävästi sulana pysymiseen. Tällaisissa paikoissa eristys kannattaa aina asentaa putken päälle varsinkin silloin, kun peitesyvyys jää vähäiseksi.

Ponttonien määrään vaikuttavat ennen kaikkea laiturin koko, käytettävät rakennusmateriaalit ja käyttötarkoitus. Hyvä nyrkkisääntö on, että kelluva osa kannattaa aina ”kiertää” reunoilta ponttoneilla. Jos kelluvalle osalle johtaa useiden metrien pituinen leveä ja painava kävelysilta, tulee sekin huomioida ponttonien määrässä ja sijoittelussa.

Runko- ja kansimateriaalien paino vaikuttaa koko laiturin painoon ja sitä kautta ponttonien määrään. Myös käyttötarkoitus ja –tottumukset vaikuttavat tarvittavaan ponttonien määrään: jos suuremman ihmismäärän on tarkoitus oleskella laiturilla tai mukavuuden vuoksi haluaa, että laituri on erityisen vakaa, tulee ponttoneja käyttää enemmän. Mikäli laiturin tyhjäpaino on tiedossa, niin ponttonien kantavuus kannattaa aina mitoittaa tähän nähden vähintään kaksinkertaiseksi. Laituria rakennettaessa voi myös suunnitella rakenteen sellaiseksi, että ponttonien lisääminen jälkikäteen on mahdollista.

Ponttoneilla ei ole jäätakuuta ja siksi suosittelemme aina nostamaan laiturin pois vedestä talveksi. Useimmissa tapauksissa ponttonit varmasti kestäisivät jäissä talven ylitse ongelmitta. Kahta samanlaista paikkaa laiturille ei ole kuitenkaan olemassa, joten tällaista yleisohjetta ei voi antaa. Lisäksi jääolosuhteet vaihtelevat usein eri vuosien välillä paljonkin. Emme siis voi olettaa, että seuraava talvi/kevät olisi samanlainen, kuin edeltävät vuodet, jolloin kelluva ponttonilaituri on kestänyt jäissä hyvin.

Toriseva elementtilaiturilla ei ole jäätakuuta ja siksi suosittelemme aina nostamaan Toriseva laiturin pois vedestä talveksi. Toriseva laiturin elementit on suunniteltu siten, että niiden kiinnitys toisiinsa ja irrotus toisistaan on erittäin helppoa. Yhden elementin paino on ainoastaan 60 kg, joten sen liikuttelu on myös kohtuullisen vaivatonta. Useimmissa tapauksissa laituri varmasti kestäisi jäissä talven ylitse ongelmitta. Kahta samanlaista paikkaa laiturille ei kuitenkaan ole olemassa, joten tällaista yleisohjetta ei voi antaa. Lisäksi jääolosuhteet vaihtelevat usein eri vuosien välillä paljonkin. Emme voi siis olettaa, että seuraava talvi/kevät olisi samanlainen, kuin edeltävät vuodet, jolloin esim. vanha kelluva ponttonilaituri on kestänyt jäissä hyvin.

Elementtien määrälle ei ole käytännössä ylärajaa, kunhan pitää huolen asiaan kuuluvasta ankkuroinnista ja olosuhteiden mukaan oikein toteutetusta kiinnityksestä. Tällöin käyttö on mukavaa ja turvallista.

Minimikokoonpanoksi Toriseva laiturielementeille suosittelemme vähintään kahden elementin liittämistä toisiinsa siten, että toinen elementti on poikittain (T-mallinen kokoonpano). Näin kokonaisuus pysyy vakaana ja käyttö on mukavaa ja turvallista.

Talvella kaikki kompostorit tarvitsevat enemmän huomiota kuin kesällä. Lähtökohta on, että jätettä on tultava tasaisesti ja sekoittaminen on tehtävä usein. Mikäli lämpö laskee alle 10 asteen, tulee jätettä saada lisää ja/tai on hankittava lisälämpöä. Jäätyneen kompostorin saa sulaksi, mutta lisälämmön määrä on melko suuri ja moni jääkin odottamaan kesää.

Hyvä vinkki on, että älä päästä kompostoriasi jäätymään, koska sulana pitäminen on aina helpompaa kuin jäätyneen kompostorin sulatus!

Kannet ovat suuritiheyksistä EPP-materiaalia, joka on paljon kestävämpää, kuin yleisesti luullaan. Kannet eivät ole ”Styroxia” vaan huomattavasti kestävämpää materiaalia. Lintujen ja jyrsijöiden ei ole havaittu olevan kiinnostunut käytetystä materiaalista.

Kyllä voit. Itse asiassa biojätteiden lisääminen Huussi-Ukko –kompostoivaan käymälään parantaa kompostoitumisprosessia.

Ensinnäkin tulee varmistaa, että Huussi-Ukko soveltuu mittojensa puolesta käytettävään huussirakennukseen. Jos kyseessä on uusi rakennettava huussirakennus, kannattaa tarkastaa oviaukon mitta ja varmistaa, että kuivakäymälä mahtuu ovesta sisään. Jos oviaukon mitta ei riitä, voi kuivakäymälän nostaa rakennuksen sisään jo rakennusvaiheessa.

Lisäksi tulee varmistaa että rakennuksen alla on riittävästi tilaa tyhjennykselle. Huussi-Ukon mukana toimitetaan sahaussapluuna, jonka avulla saa helpommin sahattua oikean kokoisen reiän käymälärakennuksen lattiaan. Lattian ja Huussi-Ukon välisen raon voi viimeistellä esim. sisustusköydellä, joka on taipuisana materiaalina helpompaa kiinnittää verrattuna esim. listojen asennukseen.

Lisätietoja Huussi-Ukon asennuksesta saat ladattavasta asennus- ja käyttöohjeesta.

Kuiviketta kannattaa annostella molemmissa tapauksissa ainakin sen verran, että jätteet/jätös peittyy. Talvella kuiviketta tarvitaan kylmän ilman vuoksi enemmän, esim. 2-3 kertaa jätteen/jätöksen määrästä. Kompostorissa kannattaa lisäksi sekoittaa kompostia usein, jotta kuivike sekoittuu hyvin ja komposti pysyy ilmavana.

Ensimmäiseksi kannattaa selvittää, onko rakennuksesi alueella, jossa jätevesijärjestelmän uusiminen tulee tehdä. Tällaisia kiinteistöjä ovat yleensä ne, jotka sijaitsevat 100 metrin sisällä vesistöstä tai pohjavesialueella. Joissakin kunnissa voi olla tiukemmat määräykset ja saneerausvelvoite koskee laajempaa aluetta. Saat sen selville kysymällä asiasta joko kuntasi rakennusvalvonnasta tai ympäristöviranomaiselta.

Viranomaisella on työkaluja vaatia saneerausta kuten kehotukset ja jopa uhkasakko. Toimenpiteet voivat alkaa vasta siirtymäkauden jälkeen. Aika näyttää kuinka kunnat toimivat asian suhteen. Unettomia öitä ei kuitenkaan kannata asian kanssa viettää. Tuskin ketään pois kotoa ajetaan tämän vuoksi.

Imeytyskentässä saostuskaivossa esiselkeytetty vesi nimensä mukaisesti imeytetään maahan eli sitä ei kerätä enää talteen. Tällainen järjestelmä toimii ja on mahdollista rakentaa paikkaan, jossa maaperä soveltuu imeytykseen ts. imee hyvin vettä eli on tarpeeksi karkeaa.

Suodatuskentässä imeytysputkiston alle tulee suodatinhiekkakerros, jonka läpi imeytysputkista kenttään valuva vesi suodattuu. Kentän pohjalla vesi kerätään talteen salaojaputkistolla ja johdetaan pois kentästä esim. avo-ojaan tms. Suodatinkentän alalle siis rakennetaan maa-aineksista kerroksittain kenttä, jolloin se toimii myös perusmaan ollessa huonosti vettä imevä, esim. savinen tms.

Huomaathan, että oli kenttä kumpaa tahansa tyyppiä, tulee kentän paikassa maaperän olla kuiva, jotta kenttä toimii. Suodatuskenttä on mahdollista rakentaa myös erikoismallisena, moduuleita käyttäen pieneen tilaan, pumpattuna jne. Sopiva suodatuskenttä valitaan aina olosuhteiden mukaan.

Tyhjennysväli riippuu kiinteistöllä syntyvän jäteveden määrästä ja kiinteistön käyttötarkoituksesta. Jos kiinteistö on jatkuvassa käytössä ja syntyvät jätevedet ovat normaalista asumisesta syntyviä jätevesiä, niin normaalisti kaikille jätevesille tarkoitettu saostuskaivo tyhjennetään kerran vuodessa, jos asukkaita on kolme tai vähemmän. Jos asukkaita on neljä tai tätä enemmän, tyhjennys on hyvä tehdä kaksi kertaa vuodessa. Mikäli kyseessä on harmaiden vesien saostuskaivo, niin tyhjennys tehdään yleensä samaan aikaan, kuin wc-vesille tarkoitetun umpisäiliönkin tyhjennys.

Mikäli kiinteistön käyttö olisikin vähäistä, kannattaa kaikkien saostuskaivojen tyhjennys tehdä vähintään kerran vuodessa. Tähän saattaa olla myös paikallisisten viranomaisten säätämiä velvoitteita. Tekemällä tyhjennys tarpeeksi usein, estetään esim. rasvakovettumat saostuskaivon sisällä, jotka voivat vaikeuttaa tyhjennystä. Kaikkein tärkeintä on tietysti estää saostuskaivoon kerääntyvän kiintoaineksen pääsy jälkikäsittelyyn (esim. imeytys- tai suodatuskenttään), joka voisi pahimmillaan tukkia kentän.

Oikein rakennettuna ja käytettynä imeytys- ja suodatuskentän käyttöikä on 20-30 vuotta. Tähän vaikuttavat monet tekijät. Tärkeimpiä ovat kentän rakentaminen oikeanlaisista tarvikkeista ja maa-aineksista, kapasiteetin ja järjestelmän tyypin oikea valinta kiinteistölle ja olosuhteisiin sopivaksi sekä oikeanlainen käyttö (esim. tyhjennys tarpeeksi usein jne.). Kun kenttä jossain vaiheessa tulee uusia, niin yksi tapa on rakentaa uusi kenttä vanhan viereen, mikäli tontilla on tilaa. Tällöin säästytään ylimääräiseltä konetyöltä.

Tämä on hyvin laaja kysymys. Pääsääntöisesti voidaan sanoa, että useissa tapauksissa olosuhteet, mahdollinen viemäriverkoston läheisyys, vesistön läheisyys sekä rakennuksen koko ja käyttötarkoitus ohjaavat tiettyyn järjestelmätyyppiin.

Mikäli vie